Visualisti: lokakuuta 2020

Esillepanon suunnittelu

Myymäläsuunnittelu

Myymäläsuunnittelu on vähittäismyymälän suunnittelemista mahdollisimman hyvin tarkoitustaan palvelevaksi kulkureittiensä, kalustuksensa, tavaroiden esillepanon, opastekylttien ja asiakaspalvelun kannalta. Sen tavoitteena on tehdä myymälässä käynti asiakkaalle mahdollisimman miellyttäväksi ja ostohaluja herättäväksi, ja näin kerryttää myymälää pitävälle yritykselle mahdollisimman suuri tuotto myymälästä.

Erilaiset esillepanot ja ohjeet

1. Seinäesillepano

- Muuntele kalusteita tavaratilanteen mukaan

- Sijoita kiinnostava tuote etunäyttöön

- Aseta hyllyt tasaisin välein (samalla korkeudella)

- Laita tuotteita pienestä suureen, vasemmalta oikealle

- Aseta tuotteet selkeiksi ryhmiksi

- Pystysuorat linjat

2. Pöytäesillepano

- Trendipöydälle kootaan koordinoidusti kokonaisuuksia

- Laita tuotteita tasaiseksi pinoksi, isoin koko alimmaiseksi ja pienin päällimmäiseksi

- Torsoille puetaan pöydällä olevillla tuoteilla

- Jätä pöydän reunat vapaaksi

- Ryhmittele tuotteita muodon mukaan, korkeat esineet taakse ja matalat eteen

- Laita akryylilaatikkoille pienet asusteet: pipot, sukat, kengät jne.

3. Hyllyesillepano

- Aseta hyllyt ja piikit samalla korkeudella

- Huolehdi hintaviestinnästä

- Sijoita tuotteet niin, että asiakkaan on helppo tutustua tuotteeseen

- Laita pienet tuotteet piikkeihin ja isot hyllyille

- Täyttä hyllyt niin, että reunoille jää hieman tilaa

Kestävä kehitys

Mikä on kestävä kehitys?

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kestävä kehitys Prismassa/ S-ryhmässä

Suomessa synnyttämämme jätemäärä on noin neljä prosenttia Suomen jätemäärästä. Vuonna 2019 jätteidemme kokonaismäärä lähialueet mukaan lukien oli 111 600 tonnia. Vaarallisia jätteitä syntyi noin 500 tonnia. Toiminnastamme syntyy eniten biojätettä, pahvia ja paperia sekä energia- ja sekajätteitä. Valtaosa, 99,98 prosenttia jätteistämme Suomessa ohjattiin hyötykäyttöön, eli hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana. Tavoitteenamme on kierrättää materiaalina tai uusiksi tuotteiksi 80 prosenttia jätteistämme vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2019 osalta ohjasimme 73 prosenttia jätteistämme uusien tuotteiden ja pakkausten valmistamiseen. S-ryhmän toimipaikoissa on kattava Rinki-ekopisteverkosto kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkauksille. Vuoden 2019 lopussa 427 myymälän yhteydessä oli Rinki-ekopiste. Näistä 248 kerättiin lasin, kartongin ja metallin lisäksi muovia. Käytettyjen tekstiilien osalta laajensimme Emmy-vaatekeräystä Sokos-tavarataloissa. Lisäksi Rinki-ekopisteiden yhteydessä on 280 vaatekeräyspistettä. Toimipisteisiimme voi palauttaa myös pantillisia juomapakkauksia, paristoja ja akkuja sekä SER-jätettä. Poistuneiden kynsilakkojen keräyspalvelu on otettu käyttöön joissakin Sokos- ja Emotion-ketjujen myymälöissä.

Lue lisää kiertotaloudesta tästä

Halikon Prismassa kerätään seuraavia jätelajeja

Paperi (keräyspaperi)
Lasi (keräyslasi)
Metalli (keräysmetalli, pienmetalli, metalliromu)
UFF-vaatekeräyspiste
Sähkölaitteet (sähkö- ja elektroniikkaromu, SER)
Lamput (energiansäästölamput ja loisteputkilamput)
Paristot

Työharjoittelu III

Esillepanoja

Työharjoittelun aikana minulla oli mahdollisuus luoda erilaisia esillepanoja. Aina ennen työtä sain kaikki tärkeät tiedot ja ohjeet hylly- tai seinäkartalla. Ohjeiden tutustumisen jälkeen otin hyllyistä pölyt pois ja vien vanhat tavarat uusille paikoille, niin että sain enemmän tilaa. Sen jälkeen asettelin kaikki uudet tuotteet hyllykarttojen mukaan. Esillepanojen tekemisen aikana huolehdin siitä, että kaikki tavarat olivat asetettu siistiksi ja suoraksi.